PääsivuKatsotut elokuvat ja mielipiteet
4 posters
Tomonet :: Yleistä :: TV ja Elokuva
Sivu 1 / 2
Sivu 1 / 2 • 1, 2 
Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi La 15 Tammi - 14:47
Mitä elokuvia on tullut katseltua? Mielipidettä pätkistä.
Viimeinen muokkaaja, Ruusi pvm Su 13 Marras - 2:09, muokattu 2 kertaa
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ciquey Su 16 Tammi - 1:17
Mie kävin elokuvissa katsomassa leffan nimeltä "The Tourist", pääosissa Angelina Jolie ja Johnny Depp. Ihan mukava toimintapätkä, vaikkakin alku oli vähän hidastempoinen. Ehdoton plussa siitä, että juoni oli hyvin ennalta-arvaamaton ihan viimeisiin hetkiin asti mutta huonoina puolina mainittakoon, että kyseessä on suhteellisen kertakäyttöleffa. Viihdyttävä pätkä anyway...
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Lemmentohtori Su 16 Tammi - 2:29
Tsekkasin eilen vihdoinkin tuon Shutter Islandin. Olin kuullu vähän ristiriitasia kommentteja kun jotkut tykkäs ja toiset ei, mutta ite pidin kyllä enemmän kun en pitäny. Juonesta olin suurin piirtein spoilaantunu, eli sinänsä ei mitään erityisen yllättävää tapahtunu, mutta silti ihan viihdyttävä pätkä ja mielenkiintosia juonenkäänteitä. Sellanen leffa jonka voi kattoa uudestaan vähän eri näkökulmasta kun on kerran jo nähny. Alussa ärsytti leikkaaminen kun se tuntu jotenkin kököltä, mut kelailin et sillä on varmaan joku merkitys ja olihan sillä.
Kattelin myös Inceptionin tässä muutama päivä takaperin. Leonardolla on kyllä melko ykstoikkoset suhteet vaimoihinsa näissä leffoissa.
Ei mutta ite tykkäsin tosi paljon kokonaisuudessaan, joissain kohdissa alko vähän kyllästyttää kun samaa auton putoamista näytetään kymmenettä kertaa ja dramaattinen musiikki soi ja kaikki tekee jotain osuuttaan vieläkin. Joitain kohtia ois ehkä voinu käyttää monipuolisemmin ja tarttua koko leffan ideaan vähän monitahosemminkin, mutta toisaalta ite tykkäsin kyllä ihan näinkin. Ei menny ihan liian epäselväks, asiat selitettiin tarpeeks hyvin muttei liian rautalangasta vääntäen jne. Siisti idea leffassa ja mulle ihan riittävän hyvin käytetty siihen ideaan liittyviä mahollisuuksia.
Kattelin myös Inceptionin tässä muutama päivä takaperin. Leonardolla on kyllä melko ykstoikkoset suhteet vaimoihinsa näissä leffoissa.
Ei mutta ite tykkäsin tosi paljon kokonaisuudessaan, joissain kohdissa alko vähän kyllästyttää kun samaa auton putoamista näytetään kymmenettä kertaa ja dramaattinen musiikki soi ja kaikki tekee jotain osuuttaan vieläkin. Joitain kohtia ois ehkä voinu käyttää monipuolisemmin ja tarttua koko leffan ideaan vähän monitahosemminkin, mutta toisaalta ite tykkäsin kyllä ihan näinkin. Ei menny ihan liian epäselväks, asiat selitettiin tarpeeks hyvin muttei liian rautalangasta vääntäen jne. Siisti idea leffassa ja mulle ihan riittävän hyvin käytetty siihen ideaan liittyviä mahollisuuksia.
Lemmentohtori- Viestien lukumäärä : 23
Join date : 16.01.2011
Ikä : 32
Paikkakunta : Nla
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY To 3 Helmi - 7:53
Katsoin toissapäivänä japanilaisen mestariteoksen Tokyo Gore Police.
Mielenkiintoinen elokuva jo pelkästään siinä mielessä, että kuka helvetti oikeen lähtee toteuttamaan tällaista!? Elokuva taidemuotona kertoo väkisinkin jotain tekijöidensä persoonasta ja mielipiteistä, joten on syytä passittaa tämän elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja suljetulle osastolle välittömästi.
Sinänsä hyvät maskeerausefektit ja musta huumori menevät hukkaan pitkin reisiä menneen ohjauksen ja sekavan ja tyhjäkäyntisen leikkauksen takia. Käsikirjoituksessa on muutama hyvä satirisoitu (ehtaan Paul Verhoeven tyyliin) pointti japanilaisesta yhteiskunnasta, mutta nekin menevät harakoille kun seuraavassa kohtauksessa katsotaan neljä minuuttia kun ukko repii oman irtiviilletyn päälakensa irti, mistä seuraa 500 gallonan verisuihku.
Erityisen hupaisaa on elokuvan kököt yritykset vedota tunteisiin pimpelipom-musiikin tahtiin, kun heti seuraavassa kuvassa ruutuun marssitetaan poliisipuvussa toikkaroiva lihafalloksellaan ihmisiä kuoliaaksi ampuva ex-poliisi tai jotain muuta anime-hörhöyttä.
Pari hyvää naurua ja pitkä ihmetys siitä miksi tämä on tehty ansaitsevat elokuvalle juuri ja juuri kaksi irtopäätä viidestä.
Mielenkiintoinen elokuva jo pelkästään siinä mielessä, että kuka helvetti oikeen lähtee toteuttamaan tällaista!? Elokuva taidemuotona kertoo väkisinkin jotain tekijöidensä persoonasta ja mielipiteistä, joten on syytä passittaa tämän elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja suljetulle osastolle välittömästi.
Sinänsä hyvät maskeerausefektit ja musta huumori menevät hukkaan pitkin reisiä menneen ohjauksen ja sekavan ja tyhjäkäyntisen leikkauksen takia. Käsikirjoituksessa on muutama hyvä satirisoitu (ehtaan Paul Verhoeven tyyliin) pointti japanilaisesta yhteiskunnasta, mutta nekin menevät harakoille kun seuraavassa kohtauksessa katsotaan neljä minuuttia kun ukko repii oman irtiviilletyn päälakensa irti, mistä seuraa 500 gallonan verisuihku.
Erityisen hupaisaa on elokuvan kököt yritykset vedota tunteisiin pimpelipom-musiikin tahtiin, kun heti seuraavassa kuvassa ruutuun marssitetaan poliisipuvussa toikkaroiva lihafalloksellaan ihmisiä kuoliaaksi ampuva ex-poliisi tai jotain muuta anime-hörhöyttä.
Pari hyvää naurua ja pitkä ihmetys siitä miksi tämä on tehty ansaitsevat elokuvalle juuri ja juuri kaksi irtopäätä viidestä.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
127 Hours
JY Pe 11 Helmi - 15:11
Kävin katsomassa Danny Boylen "127 Tuntia". Tositarina Aron Rolstonista, joka extremesti samoillessaan joutuu extremeen kiipeliin, jumittuessaan kanjoniin kiven tiputtua hänen kätensä päälle. Elokuvan nimi viittaa Aronin jumissa viettämään aikamäärään.
Jotkut nynnyt peelot ovat itkeneet kun elokuva on ahdistava ja jää mieleen kummittelemaan ja Aronin lopullinen ratkaisu on niin kamala ja yhyy. Mitvit, ihmiset?! Menikö koko leffan pointti paukkuen ohi? Koko rainahan on ylistys elämänhalulle ja yksilön päättäväisyydelle henkilökohtaisen kriisin edessä. Pitkään aikaan elämänmyönteisin ja kaunein (käytän tätä sanaa jopa sen uhalla, että se vähentää karaistun machomiehen statustani) elokuva, jonka olen verkkokalvoillani todistanut.
Samalla ihmettelin kuinka jotkut soffakriitikot poraavat kuorossa elokuvan taiteellisia valintoja ja rytmitystä. Totta kai elokuva näyttää Danny Boylen ohjaamalta jos herra sen on ohjannut. Totta kai kanjonissa täytyy tapahtua jotain muutakin kuin pelkkää Aronin kamppailua kiven ja nestehukan kanssa. Tuntuu, että on lähdetty tarkoituksella mahdollisimman kyynisellä arvomaailmalla liikkeelle leffateatteerin (tai torrent sivustolle; hyihyi).
Suosittelen kaikkia, joita kiinnostaa visuaalisesti upea todistus ihmisen kamppailusta kohtalonsa kanssa, katsomaan elokuvan hetinytvälittömästi.
Jotkut nynnyt peelot ovat itkeneet kun elokuva on ahdistava ja jää mieleen kummittelemaan ja Aronin lopullinen ratkaisu on niin kamala ja yhyy. Mitvit, ihmiset?! Menikö koko leffan pointti paukkuen ohi? Koko rainahan on ylistys elämänhalulle ja yksilön päättäväisyydelle henkilökohtaisen kriisin edessä. Pitkään aikaan elämänmyönteisin ja kaunein (käytän tätä sanaa jopa sen uhalla, että se vähentää karaistun machomiehen statustani) elokuva, jonka olen verkkokalvoillani todistanut.
Samalla ihmettelin kuinka jotkut soffakriitikot poraavat kuorossa elokuvan taiteellisia valintoja ja rytmitystä. Totta kai elokuva näyttää Danny Boylen ohjaamalta jos herra sen on ohjannut. Totta kai kanjonissa täytyy tapahtua jotain muutakin kuin pelkkää Aronin kamppailua kiven ja nestehukan kanssa. Tuntuu, että on lähdetty tarkoituksella mahdollisimman kyynisellä arvomaailmalla liikkeelle leffateatteerin (tai torrent sivustolle; hyihyi).
Suosittelen kaikkia, joita kiinnostaa visuaalisesti upea todistus ihmisen kamppailusta kohtalonsa kanssa, katsomaan elokuvan hetinytvälittömästi.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Love and other drugs + black swan
Ciquey La 12 Helmi - 12:39
Kävin tänään katsastamassa jpa kaksi leffaa. Ensimmäinen oli love and other drugs. En ole erityisen hyvä analysoimaan kuvausta, värimaailmoja, valotusta tms. teknisiä aspekteja, mutta sitäkin enemmän kiinnitän huomiota itse tarinaan. Tykkäsin kyseistä leffasta tosi paljon siinä mielessä, että se oli romanttinen draama, minkä takia tarinassa tuntui olevan enemmän syvyyttä kuin normaaleissa romanttisissa komedioissa, joissa taas arvaa jo 15 minuutin jälkeen, miten kuvio päättyyy. Joka tapauksessa siis ihan viihdyttävä leffa; sain rahoilleni vastinetta 
Toinen pätkä sitten olikin suurta hehkutusta kerännyt Black Swan. Vaikka nyt en hirveästi siis teknisiin asioihin kiinnitäkään huomiota, niin alussa hieman häiritsi kuvaustekniikka, jossa kamera tuntui koko ajan heiluvan, mutta yllättävän nopeasti siihen tottui. Tarinallisesti pätkä kertoi siitä, mihin täydellisyyden tavoittelu pahimmillaan johtaa. Leffan genre on ilmeisesti psykologinen draama. Leffan nähneenä en todellakaan ihmettele, miksi sitä kehutaan niin vuolaasti. Natalia Portman tekee kyllä todella vahvan roolisuorituksen.
Toinen pätkä sitten olikin suurta hehkutusta kerännyt Black Swan. Vaikka nyt en hirveästi siis teknisiin asioihin kiinnitäkään huomiota, niin alussa hieman häiritsi kuvaustekniikka, jossa kamera tuntui koko ajan heiluvan, mutta yllättävän nopeasti siihen tottui. Tarinallisesti pätkä kertoi siitä, mihin täydellisyyden tavoittelu pahimmillaan johtaa. Leffan genre on ilmeisesti psykologinen draama. Leffan nähneenä en todellakaan ihmettele, miksi sitä kehutaan niin vuolaasti. Natalia Portman tekee kyllä todella vahvan roolisuorituksen.
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Jonah Hex
Lemmentohtori La 12 Helmi - 15:47
Katoin toissapäivänä DC Comicsin sarjakuvahahmoon perustuvan Jonah Hex -leffan, koska siinä oli Megan Fox. Juoni oli selvästi sarjakuvasankari-päähahmon arpinaama-machoilua höystettynä yliluonnollisilla voimilla kommunikoida kuolleiden kanssa. Päähenkilö Hex käy kuoleman partaalla Turnbull-nimisen pahiksen ansiosta ja intiaanien pelastettua Hexin hän janoaa kostoa. Turnbull lavastaakin kuolemansa ja Hexistä tulee palkkionmetsästäjä-badass, joka joutuu ennen pitkää itsekin etsintäkuulutetuksi. 100-vuotisjuhliaan valmistelevan USAn johtajat jättävät maan kohtalon kuitenkin pahamaineisen Hexin käsiin, kun Turnbull paljastuukin olevan elossa ja aikoo tuhota maailman. Sitten on yliluonnollisuutta ja kummallisia semi-moderneja aseita, huonoa näyttelyä ja tylsiä hahmoja ja välissä jokin jota juoneksi kai pitäisi kutsua.
Megan Foxia näkyy melko vähän.
Random ilotyttö-roolissaan Fox on yllättäen super badass kunhan hänet ensin pelastetaan sieppauksen jälkeen. Pahikset eivät tapa Hexiä vaikka mahdollisuuksia on, ja lopulta se koituukin kohtaloksi, kun Hex ja Lilah (Fox) pelastavat päivän viime hetkellä. Elokuva loppuu Hexin tough guy -one-lineriin.
Ihan katottava pätkä siinä mielessä etten paljoa elokuvalta odottanutkaan. Perus sarjakuva-filmatisointi, joka on lähinnä sitä samaa mitä aina. Hellboyt yllättivät laadukkuudellaan, Jonah Hex ei.
Megan Foxia näkyy melko vähän.
Random ilotyttö-roolissaan Fox on yllättäen super badass kunhan hänet ensin pelastetaan sieppauksen jälkeen. Pahikset eivät tapa Hexiä vaikka mahdollisuuksia on, ja lopulta se koituukin kohtaloksi, kun Hex ja Lilah (Fox) pelastavat päivän viime hetkellä. Elokuva loppuu Hexin tough guy -one-lineriin.Ihan katottava pätkä siinä mielessä etten paljoa elokuvalta odottanutkaan. Perus sarjakuva-filmatisointi, joka on lähinnä sitä samaa mitä aina. Hellboyt yllättivät laadukkuudellaan, Jonah Hex ei.
Lemmentohtori- Viestien lukumäärä : 23
Join date : 16.01.2011
Ikä : 32
Paikkakunta : Nla
The Fighter
Ciquey Su 13 Helmi - 10:48
Jesh, eli tänään sitten pääsin vihdoin ja viimein katsomaan kauan odottamani the Fighterin. Kyseessä on siis tositapahtumiin pohjautuva nyrkkeilyleffa. Tarina nyt oli suhteellisen ennalta-arvattava, urheiluleffoilla kun nyt on tapana noudattaa aina samaa kaavaa. Christian Bale tekee todella hyvän roolin pilveä polttelevana huumehörhönä. Henkilöhahmot olivat suhteellisen mielenkiintoisia. Lavastus ja värimaailma toimivat.
Mutta siis vaika leffa itsessään oli ihan mielenkiintoinen ja katsomisen arvoinen, niin tuskin olisin itseäni raahannut teatteriin ilman Mark Wahlbergia <3 Leffa voi olla juoneltaan ja muilta teknisiltä osa-alueilta kuinka kehno tahansa, mutta kun pääosassa on Mark (ja mielellään vielä ilman paitaa) niin minä olen eturivissä. Mark Wahlberg on siis minun vastaukseni lemmentohtorin hehkutukseen Megan Foxista 
Mutta siis vaika leffa itsessään oli ihan mielenkiintoinen ja katsomisen arvoinen, niin tuskin olisin itseäni raahannut teatteriin ilman Mark Wahlbergia <3 Leffa voi olla juoneltaan ja muilta teknisiltä osa-alueilta kuinka kehno tahansa, mutta kun pääosassa on Mark (ja mielellään vielä ilman paitaa
) niin minä olen eturivissä. Mark Wahlberg on siis minun vastaukseni lemmentohtorin hehkutukseen Megan Foxista
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY Pe 18 Helmi - 14:36
En ole katsonut uusia elokuvia, mutta tulin kommentoimaan ja rääpimään turpaani.
Itseä on aina siis mietityttänyt tuo "katson elokuvan, koska siinä on näyttelijä X" tai vaihtoehtoisesti "jätän katsomasta jonkun elokuvan" samasta syystä. Mistä tämä käytös johtuu?
En ole tuomitsemassa, mutta henk.koht. koen sen hieman outona. Eikö se häiritse elokuvakokemusta, että menet katsomaan näyttelijää, etkä samaistuttavaa hahmoa? Erittäin huonona esimerkkinä Syltyn Expendables, joka ei elokuvana ollut kummoinen; tuttujen kasarinaamojen kinkerit olivat pahimmillaan todella vaivaannuttavaa katsottavaa kun ruutuun marssitettiin minuutiksi Bruce ja Ahnuld ihan vaan marssittamisen ilosta. Ei siis enää katsottu elokuvaa, vaan elokuvantekijöiden epätoivoista silmäniskemistä katsojalle.
Sama kuin "Dark Knight on maailman paras elokuva kun siinä oli se Hiit Letker ja se kuoli ja se oli jokeri ja se sanoi "Vai sou Sirius?" ja mä olin ihan silleen "iik! pelottavaa!" kumisetä on iha paska ku se on wanha ja siinä ei oo ketää hottii jäpää!" <- tämä ote teinitytön päiväkirjasta on tässä siksi, että elokuvat tuntuvat saavan jonkin omituisen auran päälleen pelkästään sen takia kuka ruudulla on välittämättä ollenkaan siitä mitä se siellä ruudulla tekee.
Tästä syystä Adam Sandler saa +20 miljoonaa taalaa per leffa, vaikka näyttelijälahjoja löytyy keskiverto koivuhalon verran. Ja se on suuri huutava vääryys, minkä takia varmaan kummastelen tätä "katson/en katso elokuvia näyttelijän X takia" -mentaliteettia, sillä se maksaa Santun jättimäisen palkan.
Itseä on aina siis mietityttänyt tuo "katson elokuvan, koska siinä on näyttelijä X" tai vaihtoehtoisesti "jätän katsomasta jonkun elokuvan" samasta syystä. Mistä tämä käytös johtuu?
En ole tuomitsemassa, mutta henk.koht. koen sen hieman outona. Eikö se häiritse elokuvakokemusta, että menet katsomaan näyttelijää, etkä samaistuttavaa hahmoa? Erittäin huonona esimerkkinä Syltyn Expendables, joka ei elokuvana ollut kummoinen; tuttujen kasarinaamojen kinkerit olivat pahimmillaan todella vaivaannuttavaa katsottavaa kun ruutuun marssitettiin minuutiksi Bruce ja Ahnuld ihan vaan marssittamisen ilosta. Ei siis enää katsottu elokuvaa, vaan elokuvantekijöiden epätoivoista silmäniskemistä katsojalle.
Sama kuin "Dark Knight on maailman paras elokuva kun siinä oli se Hiit Letker ja se kuoli ja se oli jokeri ja se sanoi "Vai sou Sirius?" ja mä olin ihan silleen "iik! pelottavaa!" kumisetä on iha paska ku se on wanha ja siinä ei oo ketää hottii jäpää!" <- tämä ote teinitytön päiväkirjasta on tässä siksi, että elokuvat tuntuvat saavan jonkin omituisen auran päälleen pelkästään sen takia kuka ruudulla on välittämättä ollenkaan siitä mitä se siellä ruudulla tekee.
Tästä syystä Adam Sandler saa +20 miljoonaa taalaa per leffa, vaikka näyttelijälahjoja löytyy keskiverto koivuhalon verran. Ja se on suuri huutava vääryys, minkä takia varmaan kummastelen tätä "katson/en katso elokuvia näyttelijän X takia" -mentaliteettia, sillä se maksaa Santun jättimäisen palkan.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi Pe 18 Helmi - 23:14
JY kirjoitti:Itseä on aina siis mietityttänyt tuo "katson elokuvan, koska siinä on näyttelijä X" tai vaihtoehtoisesti "jätän katsomasta jonkun elokuvan" samasta syystä. Mistä tämä käytös johtuu?
Olen kyllä samaa mieltä, että on kummallista katsoa elokuvia vain jonkun tietyn näytteliän takia. Mutta yhtä kummallista mielestäni on elokuvien valinta esim. ohjaajan perusteella. "Ei voi olla hyvä elokuva, kun toi ei oo ohjannu vielä yhtään hyvää pätkää." Näitäkin meinaan löytyy. Itselläni on se hyvä puoli, etten ole perehtynyt näytteliöihin, tai muuhunkaan elokuvaväestöön. Kyllä nyt näämä suuremmat nimet tunnistaa ilman muuta, mutta elokuvaa valittaessa ei näihin kiinnitä huomiota.
Itselläni toisaalta tuottaa vaikeuksia katsoa elokuvaa, jos sen kieli ei ole englanti. Tekstien lukeminen vaan on turhan rasittavaa, kun on tottunut tarkistelemaan tekstityksestä sanoja ja kohtia joita ei ymmärrä.
Mutta, jottei tule turhaa ylistystä omasta täydellisyydestäni, niin korjattakoon pari seikkaa. Itse välttelen suomalaisia elokuvia, kuin mitäkin ruttoa. Omasta mielestäni suomi kuulostaa kauhealta elokuvissa. Se ei vain tunnu sopivan kankaalle. Ja eritoten suomalaisissa ärsyttää samat naamat. Lähestulkoon aina on Aleksi Mäkelä, Tuomas Selin ja ne näyttelijät: Leppilampi, Björklund, P.P.Petelius, Pääkkönen, Edelman...
Onneksi nyt on alkanut tulemaan elokuvia muiltakin suomalaisilta tahoilta, joten kiinnostusta on herännyt tällekin saralle. Vielä kun leffat löytävät tiensä alelaareihin, niin hyllystä löytyy kyllä osalle paikkoja.
Voisipa vielä mainita, että nyt on menossa Daniel Alfredsonin ohjaama Millenium sarja. 2 katsottu, 1 jäljellä. Laitan arvostelun tapaista, kunhan saan viimeisenkin katsottua (todennäköisesti tänään.)
//Pjärkule. Unohtu kokonaan haukkua tuota Expendiä. Jotenkin siltä odotti hiukan enemmän, näyttelijöiden perusteella. Kauheissa täpinöissä sitä alko kattomaan ja pettymys olikin kauhea. Tuntui täysin B-luokan leffalta ja viimeiseltä hiiliin puhallukselta. Jostain syystä pätkä vain ei toiminut. Sen katsomisesta on jo hetki aikaa, niin ei tahdo muistaa tarkalleen ongelmakohtia. Mutta huono maku siitä jäi kyllä suuhun.
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Lemmentohtori La 19 Helmi - 6:24
Ai mistä johtuu? Siitä, että näyttelijä näyttää hyvältä liikkuvassa kuvassa. Tai näyttelijä on ennenkin vetänyt hyviä roolisuorituksia. Tai näyttelijä osaa vetää tietyn tyyppisiä roolisuorituksia ja niitä jaksaa katsella useammankin kerran. Totta kai elokuvia valitaan näyttelijöidenkin perusteella katsottavaksi, mun mielestä siinä ei ole mitään kummastuttavaa. Jos elokuvassa on Pitt tai Depp, niin kyllä ainakin ite kiinnostun enemmän kuin jostain nimestä jota en ole kuullutkaan. Se johtuu siitä että kyseiset herrat osaavat vetää vakuuttavia roolisuorituksia. Silloin elokuva on uskottavampi ja silloin se on myös tietyn verran parempi. Jet Li ja Jackie Chan -leffoja tulee katsottua näyttelijöiden takia; jotkut pätkät on täyttä kuraa, mutta suuri osa toimivaa viihdettä. Arska-pätkät ovat monesti viihdyttäviä lähinnä sen takia että niissä on Arska.
Jos katsoo elokuvaa (osittain) sen takia, että siinä on joku kuolattava kuumis, niin en ymmärrä miten se muka estää roolisuorituksiin samaistumisen. Ymmärrän kyllä pointin, että elokuvan valinta katsottavaksi vain tietyn näyttelijän naaman (tai paljaan pinnan) perusteella voi olla järjetöntä, mutta jotkut nauttivat elokuvista jopa pelkästään sen tietyn näyttelijän takia. Onhan siinä sitten eräänlainen oravanpyörä, kun tietyille näyttelijöille joudutaan maksamaan järjettömiä summia ja esimerkiksi alottelevilla elokuva-alan tekijöillä ei ole mahollisuutta saada sen takia töitään hyvin esille, kun näyttelijöiksi ei saada yleisöön vetoavia nimiä.
Elokuvia katsotaan melkosesti viihdetarkotuksessa. Jos saa mielihyvää tietyn näyttelijän takia, ok. Jos tietyn näyttelijän roolisuoritukset ovat ärsyttäneet elokuvissa, voi olla mahollista että se ei iske nytkään. Kaikki vaan ei tykkää niistä kulttileffoista ja oscar-palkituista pätkistä, vaan parasta elokuvissa on vaikka sitten ne näyttelijät. Enkä ymmärrä miksi niin ei saisi olla, koska elokuvia katotaan siksi että on kivaa, näyttää hyvältä, vaikuttuu, yksinkertaisesti nauttii. Jos kummisetä ei iske niin ei se iske. Ihminen on egoistinen eläin, ei kukaan osta elokuvia hyllyyn vaan sen takia että näyttelijöiden palkkaerot olisi pienemmät. Syytetään sitten mielummin vaikka markkinataloutta ja valaiden pyytäjiä.
Meni sekavaksi mutta en jaksa kirjoittaa sen enempää. Yleisesti ottaen jaksaa aina kummastuttaa, miten ihmiset jaksavat valittaa asioista joihin eivät edes yritä ajatella mahdollisia syitä. Pöh.
Jos katsoo elokuvaa (osittain) sen takia, että siinä on joku kuolattava kuumis, niin en ymmärrä miten se muka estää roolisuorituksiin samaistumisen. Ymmärrän kyllä pointin, että elokuvan valinta katsottavaksi vain tietyn näyttelijän naaman (tai paljaan pinnan) perusteella voi olla järjetöntä, mutta jotkut nauttivat elokuvista jopa pelkästään sen tietyn näyttelijän takia. Onhan siinä sitten eräänlainen oravanpyörä, kun tietyille näyttelijöille joudutaan maksamaan järjettömiä summia ja esimerkiksi alottelevilla elokuva-alan tekijöillä ei ole mahollisuutta saada sen takia töitään hyvin esille, kun näyttelijöiksi ei saada yleisöön vetoavia nimiä.
Elokuvia katsotaan melkosesti viihdetarkotuksessa. Jos saa mielihyvää tietyn näyttelijän takia, ok. Jos tietyn näyttelijän roolisuoritukset ovat ärsyttäneet elokuvissa, voi olla mahollista että se ei iske nytkään. Kaikki vaan ei tykkää niistä kulttileffoista ja oscar-palkituista pätkistä, vaan parasta elokuvissa on vaikka sitten ne näyttelijät. Enkä ymmärrä miksi niin ei saisi olla, koska elokuvia katotaan siksi että on kivaa, näyttää hyvältä, vaikuttuu, yksinkertaisesti nauttii. Jos kummisetä ei iske niin ei se iske. Ihminen on egoistinen eläin, ei kukaan osta elokuvia hyllyyn vaan sen takia että näyttelijöiden palkkaerot olisi pienemmät. Syytetään sitten mielummin vaikka markkinataloutta ja valaiden pyytäjiä.
Meni sekavaksi mutta en jaksa kirjoittaa sen enempää. Yleisesti ottaen jaksaa aina kummastuttaa, miten ihmiset jaksavat valittaa asioista joihin eivät edes yritä ajatella mahdollisia syitä. Pöh.
Lemmentohtori- Viestien lukumäärä : 23
Join date : 16.01.2011
Ikä : 32
Paikkakunta : Nla
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY Su 20 Helmi - 14:50
Tohtorin postaus oli varsin pätevä viimeistä kappaletta lukuunottamatta.
Ehkäpä omasta viestistäni voi tulkita sen, että en fanita oikeastaan ketään tai mitään. Tykkään toki monista näyttelijöistä ja ohjaajista, mutta en kohtele heidän tuotoksiaan automaattisesti Jahven siunauksen saaneina. Siksi en varmaan pysty täysin ymmärtämään tätä fanilasit päässä -mentaliteettia, jonka siivittämänä tylsistytään puolitoista tuntia ja viihdytään 15 minuuttia omaa suosikkia katsellessa.
Se, että valitaan tai jätetään valitsematta jokin elokuva sen perusteella kuka siinä näyttelee on tietynasteista merkkiuskollisuutta. En tiedä onko kaukaa haettua rinnastaa "Ostan nämä kengät, koska ne ovat Converset (vaikka ei tiedä sopivatko ne omaan jalkaan)" ja "Katson tämän elokuvan, koska siinä on Matt Damon (vaikka ei tiedä kiinnostaako tarina tai tyylilaji yhtään)" toisiinsa. Omasta mielestä tämä tuntuu hieman hassulta lähestymistavalta. Kun taas "Nämä kengät näyttää sellaisilta, joilla voisi olla hyvä kävellä. Ah, nehän ovat Converset! Pitäisi olla siis laadukkaat!" ja "Elokuva, joka kertoo kahdesta miehestä, jotka perustavat tappelukerhon ja irtautuvat sen kautta yhteiskunnasta. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ai tässä on Pitt ja Norton! Hyvä homma, hyviä näyttelijöitä ja varmasti parantavat tätä elokuvaa!" tuntuvat paljon rationaalisemmilta tavoilta lähestyä asioita.
Tietysti kyse on vain prioriteeteista, ja jos prioriteettina on vain nähdä Jessica Alban tissit sykähdyttävän elokuvakokemuksen sijaan, niin se on ihan oman elämän valinta. Ehkä itse tahtoisin ihmisten uskovan syvempiin arvoihin ja periaatteisiin kuin hetken mielihyvään maitorauhasia katsellessa.
En lähde kiistämään, etteikö puhtaille viihdepläjäyksille (esim. Jackie Chanin leffat) ja vakavasti otettaville elokuville (esim. Kauriinmetsästäjä) olisi tilaa samassa maailmassa. Mutta jos operoidaan pelkän pinnan ja muodon perusteella, eikä nähdä sitä mistä jokin elokuva oikeasti kertoo tai minkä takia se on klassikkostatuksensa saanut, niin suosittelen tutkimaan aihetta syvempää. Dramaturgian tutkiminen ja hahmottaminen saa asiat aivan uuteen valoon. Tietysti jos on tyytyväinen pintaan, eikä kaipaa "mielekkäämpää" kokemusta, niin hyvä sekin.
Ehkäpä omasta viestistäni voi tulkita sen, että en fanita oikeastaan ketään tai mitään. Tykkään toki monista näyttelijöistä ja ohjaajista, mutta en kohtele heidän tuotoksiaan automaattisesti Jahven siunauksen saaneina. Siksi en varmaan pysty täysin ymmärtämään tätä fanilasit päässä -mentaliteettia, jonka siivittämänä tylsistytään puolitoista tuntia ja viihdytään 15 minuuttia omaa suosikkia katsellessa.
Se, että valitaan tai jätetään valitsematta jokin elokuva sen perusteella kuka siinä näyttelee on tietynasteista merkkiuskollisuutta. En tiedä onko kaukaa haettua rinnastaa "Ostan nämä kengät, koska ne ovat Converset (vaikka ei tiedä sopivatko ne omaan jalkaan)" ja "Katson tämän elokuvan, koska siinä on Matt Damon (vaikka ei tiedä kiinnostaako tarina tai tyylilaji yhtään)" toisiinsa. Omasta mielestä tämä tuntuu hieman hassulta lähestymistavalta. Kun taas "Nämä kengät näyttää sellaisilta, joilla voisi olla hyvä kävellä. Ah, nehän ovat Converset! Pitäisi olla siis laadukkaat!" ja "Elokuva, joka kertoo kahdesta miehestä, jotka perustavat tappelukerhon ja irtautuvat sen kautta yhteiskunnasta. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ai tässä on Pitt ja Norton! Hyvä homma, hyviä näyttelijöitä ja varmasti parantavat tätä elokuvaa!" tuntuvat paljon rationaalisemmilta tavoilta lähestyä asioita.
Tietysti kyse on vain prioriteeteista, ja jos prioriteettina on vain nähdä Jessica Alban tissit sykähdyttävän elokuvakokemuksen sijaan, niin se on ihan oman elämän valinta. Ehkä itse tahtoisin ihmisten uskovan syvempiin arvoihin ja periaatteisiin kuin hetken mielihyvään maitorauhasia katsellessa.
En lähde kiistämään, etteikö puhtaille viihdepläjäyksille (esim. Jackie Chanin leffat) ja vakavasti otettaville elokuville (esim. Kauriinmetsästäjä) olisi tilaa samassa maailmassa. Mutta jos operoidaan pelkän pinnan ja muodon perusteella, eikä nähdä sitä mistä jokin elokuva oikeasti kertoo tai minkä takia se on klassikkostatuksensa saanut, niin suosittelen tutkimaan aihetta syvempää. Dramaturgian tutkiminen ja hahmottaminen saa asiat aivan uuteen valoon. Tietysti jos on tyytyväinen pintaan, eikä kaipaa "mielekkäämpää" kokemusta, niin hyvä sekin.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi Ti 22 Helmi - 11:24
Social Network
Kuuluisen nettisivun (Facebook) perustamisesta kertova elokuva. Siinä olikin kaikki mitä elokuvasta etukäteen olin saanut tietää. Odotuksia ei siis ollut juuri ollenkaan. Pätkä yllätti kuitenkin positiivisesti. Elokuva sisälti runsaasti letkautuksia, joille sai hymähdellä. Osittain tapahtumien vaihtuminen aiheutti pientä sekoamista, missä mennään, mutta siihen tottui yllättävänkin nopeasti.
Nopea arvostelu, mutta nyt alkaa Wall Street - Money Never Sleeps
Kuuluisen nettisivun (Facebook) perustamisesta kertova elokuva. Siinä olikin kaikki mitä elokuvasta etukäteen olin saanut tietää. Odotuksia ei siis ollut juuri ollenkaan. Pätkä yllätti kuitenkin positiivisesti. Elokuva sisälti runsaasti letkautuksia, joille sai hymähdellä. Osittain tapahtumien vaihtuminen aiheutti pientä sekoamista, missä mennään, mutta siihen tottui yllättävänkin nopeasti.
Nopea arvostelu, mutta nyt alkaa Wall Street - Money Never Sleeps
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ciquey Ti 22 Helmi - 23:49
Kommentoinpa teille taas aikani kuluksi, jotta teilläkin olisi jotain tekemistä, kun lueskelette tyhmiä kommenttejani
Elikkäs aloitanpa tuosta Sosiaalisesta nettiverkostosta. Kävin itse katsomassa kyseisen pätkän jo viime syksynä oikein elokuvateatterissa ja täytyy myöntää, että tykkäsin kyllä todella paljon. Elokuva alkoi heti suhteellisen intensiivisellä tahdilla, mikä oikeastaan jopa sopii koko pätkän luonteeseen; kuvastaahan elokuva nimenomaan nykyajan hektisyyttä, jossa kaikki tieto pitää saada kaikkien tietoisuuteen mahdollisimman nopeasti. Henkilökohtaisesti pätkä miellytti myös siksi, että elokuvan taustalla pyörii tekijänoikeuksiin liittyvä oikeudellinen kiista, joten oli mielenkiintoista seurata, miten oikeusjärjestelmä jenkkilässä toimiikaan.
Kun nyt on sitten on kyseinen pätkä arvosteltu, niin voisin ottaa kantaa myös Lemmentohtorin ja JY'n väliseen ylempänä käytyyn keskusteluun ja syihin valita katsottava leffa. Kumpikin osapuoli esitti rationaalisia ja hyvin perusteltuja näkökulmia, joten siltä osalta itselläni ei ole mitään lisättävää. Omasta puolestani voin kuitenkin myöntää, että yleensä valitsen elokuvan suurelta osin juonen perusteella: esimerkiksi pari viikkoa sitten näkemäni Love & Other Durgs sekä Black Swan vaikuttivat jo trailereiden perusteella sen verran mielenkiintoisilta, että halusin ne nähdä riippumatta siitä, ketkä olivat kyseiset pätkät ohjanneet tai kenen nimet liitettiin pääosan esittäjien esittelyihin.
Ei kuitenkaan varmaan ole suurikaan salaisuus, että elokuvan katsojana minusta löytyy myös se puoli, joka eksyy teatteriin vain jonkun tietyn näyttelijän takia, vaikka pätkä itsessään ei olisikaan niin mielenkiintoinen. Tällaisia näyttelijöitä ei tosin ole kauhean paljon; oikeastaan herra Wahlberg taitaakin olla tämän kategorian ainoa edustaja minun kohdallani. Elämän tosiasia sattuu olemaan se, että varmasti jokaisella yksilöllä on jonkinlainen mielikuva siitä, minkälaiset ominaisuudet vastakkaisessa sukupuolessa viehättävät. Itseeni ainakin vetoavat lihaksikas vartalo, tummat hiukset ja sinertävät silmät. Toisin sanoen Mr. Wahlberg edustaa noin ulkoisilta piirteiltään kaikin puolin sitä miestyyppiä, joka miellyttää minun silmääni
Elikkäs aloitanpa tuosta Sosiaalisesta nettiverkostosta. Kävin itse katsomassa kyseisen pätkän jo viime syksynä oikein elokuvateatterissa ja täytyy myöntää, että tykkäsin kyllä todella paljon. Elokuva alkoi heti suhteellisen intensiivisellä tahdilla, mikä oikeastaan jopa sopii koko pätkän luonteeseen; kuvastaahan elokuva nimenomaan nykyajan hektisyyttä, jossa kaikki tieto pitää saada kaikkien tietoisuuteen mahdollisimman nopeasti. Henkilökohtaisesti pätkä miellytti myös siksi, että elokuvan taustalla pyörii tekijänoikeuksiin liittyvä oikeudellinen kiista, joten oli mielenkiintoista seurata, miten oikeusjärjestelmä jenkkilässä toimiikaan.
Kun nyt on sitten on kyseinen pätkä arvosteltu, niin voisin ottaa kantaa myös Lemmentohtorin ja JY'n väliseen ylempänä käytyyn keskusteluun ja syihin valita katsottava leffa. Kumpikin osapuoli esitti rationaalisia ja hyvin perusteltuja näkökulmia, joten siltä osalta itselläni ei ole mitään lisättävää. Omasta puolestani voin kuitenkin myöntää, että yleensä valitsen elokuvan suurelta osin juonen perusteella: esimerkiksi pari viikkoa sitten näkemäni Love & Other Durgs sekä Black Swan vaikuttivat jo trailereiden perusteella sen verran mielenkiintoisilta, että halusin ne nähdä riippumatta siitä, ketkä olivat kyseiset pätkät ohjanneet tai kenen nimet liitettiin pääosan esittäjien esittelyihin.
Ei kuitenkaan varmaan ole suurikaan salaisuus, että elokuvan katsojana minusta löytyy myös se puoli, joka eksyy teatteriin vain jonkun tietyn näyttelijän takia, vaikka pätkä itsessään ei olisikaan niin mielenkiintoinen. Tällaisia näyttelijöitä ei tosin ole kauhean paljon; oikeastaan herra Wahlberg taitaakin olla tämän kategorian ainoa edustaja minun kohdallani. Elämän tosiasia sattuu olemaan se, että varmasti jokaisella yksilöllä on jonkinlainen mielikuva siitä, minkälaiset ominaisuudet vastakkaisessa sukupuolessa viehättävät. Itseeni ainakin vetoavat lihaksikas vartalo, tummat hiukset ja sinertävät silmät. Toisin sanoen Mr. Wahlberg edustaa noin ulkoisilta piirteiltään kaikin puolin sitä miestyyppiä, joka miellyttää minun silmääni
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Moulin Rouge and Platoon
Ciquey Su 27 Helmi - 1:24
Kaipa tänne föörumille saa arvostella sellaisiakin elokuvia, jotka on tullut katsottua jo joskus aikaisemminkin, mutta joista haluaa jotain sanoa. Elikkäs eieln katsoin jälleen kerran Moulin Rougen. Jostain syystä palaan kyseiseen elokuvaan aina tasaisin väliajoin ja jos pitää nimetä yksi love story lempielokuvien kategoriassa niin kunnia menee punaiselle myllylle. Elokuvassa viehättää erityisesti musiikillinen kontekstuaalisuus elikkäs se, miten nykyajan pop/rock-hitit on yhdistetty muuten 1900-luvun alkuun sijoittuvaan tarinaan. Lisäelementtinä leffassa on pitkilli elokuvilla hieman poikkeuksellinen kuvaus- ja leikkaustekniikka: näillä elementeillä on luotu musiikkivideota muistuttava kokonaisuus. Juuri näiden tavallisuudesta poikkeavien kikkojen avulla elokuva onnistuu nousemaan tavallisten rakkausleffojen yläpuolelle.
Toisena pätkänä katselin eilen leffan nimeltä Platoon. Koska kyseessä on siis Vietnamin sodasta kertova pätkä, pystyin myös kehittämään omaa amaattitaitoani analysoimalla aseellisiin konflikteihin liittyvien sääntöjen toteutumista. Sisällön kannalta tarina oli myös mielenkiintoinen valottaessaan sotilaiden tuntoja ja ajatuksia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ilmeisesti kyseisen filmin ohjannut Oliver Stone on itsekin taistellut Vietnamissa, joten tämä elementti teki elokuvasta entistäkin mielenkiintoisemman. Jokaa tapauksessa erittäin vaikuttava tuotos.
Toisena pätkänä katselin eilen leffan nimeltä Platoon. Koska kyseessä on siis Vietnamin sodasta kertova pätkä, pystyin myös kehittämään omaa amaattitaitoani analysoimalla aseellisiin konflikteihin liittyvien sääntöjen toteutumista. Sisällön kannalta tarina oli myös mielenkiintoinen valottaessaan sotilaiden tuntoja ja ajatuksia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ilmeisesti kyseisen filmin ohjannut Oliver Stone on itsekin taistellut Vietnamissa, joten tämä elementti teki elokuvasta entistäkin mielenkiintoisemman. Jokaa tapauksessa erittäin vaikuttava tuotos.
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi To 3 Maalis - 10:35
Katselin tuossa eilen Ilmiantaja!n. Steven Soderberghin ohjaama pätkä, jossa Matt Damon näyttelee pääosaa Mark Whitacreana. Pätkä perustuu tositapahtumiin.
Mark auttaa FBI:ta paljastamaan suuryritysten välisen elintarvikelisäaineiden hintasopimukset, jonka seurauksena herran työpaikka ratsataan. Kaikki olisi hyvin, mutta Mark ei osaa pitää leipäläpeään ummessa, jonka seurauksena elokuvan loppupuolella alkaa tapahtua melkoisella vauhdilla. Markilla kun ei itselläkään ole täysin puhtaat jauhot pussissa.
"Ilmiantaja! antaa tarkkaavaiselle katsojalle rutkasti hupia ja jännitystä." Näin lukee kotelon takakannessa. Katsoin ainakin omasta mielestäni elokuvan tarkkaavaisesti, pysyin kärryillä loppuun asti mitä tapahtuu (monista äkkinäisistä juonenkäänteistä huolimatta). Mutta "rutkasti hupia ja jännitystä" jäi kyllä täysin kokematta. Elokuva oli tasapaksua idiootin seuraamista, eikä Markin "hauskat" heitot olleet hauskoja. Joidenkin mielestä elokuvassa kohtausten aikana Markin yksikseen ajattelu saattaa olla huvittavaa, mutta senkin koin itse lähinnä häiritseväksi.
Jos elokuvasta jotain hyvää pitäisi löytää, niin ei se maksanut kuin 3,90€. Ja vielä sinisenä levynä.
Arvosanaksi voisin antaa yhden possun
viidestä.
Mark auttaa FBI:ta paljastamaan suuryritysten välisen elintarvikelisäaineiden hintasopimukset, jonka seurauksena herran työpaikka ratsataan. Kaikki olisi hyvin, mutta Mark ei osaa pitää leipäläpeään ummessa, jonka seurauksena elokuvan loppupuolella alkaa tapahtua melkoisella vauhdilla. Markilla kun ei itselläkään ole täysin puhtaat jauhot pussissa.
"Ilmiantaja! antaa tarkkaavaiselle katsojalle rutkasti hupia ja jännitystä." Näin lukee kotelon takakannessa. Katsoin ainakin omasta mielestäni elokuvan tarkkaavaisesti, pysyin kärryillä loppuun asti mitä tapahtuu (monista äkkinäisistä juonenkäänteistä huolimatta). Mutta "rutkasti hupia ja jännitystä" jäi kyllä täysin kokematta. Elokuva oli tasapaksua idiootin seuraamista, eikä Markin "hauskat" heitot olleet hauskoja. Joidenkin mielestä elokuvassa kohtausten aikana Markin yksikseen ajattelu saattaa olla huvittavaa, mutta senkin koin itse lähinnä häiritseväksi.
Jos elokuvasta jotain hyvää pitäisi löytää, niin ei se maksanut kuin 3,90€. Ja vielä sinisenä levynä.
Arvosanaksi voisin antaa yhden possun
viidestä.
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi La 5 Maalis - 1:26
Eilen tuli katseltua Armadillo. Tanskalainen dokumenttielokuva tanskalaisista sotilaista, jotka lähtevät Afganistaniin. Elokuva/Dokumentti tuntui hirveän tasapaksulta teokselta. Odotukset olivat hiukan korkeammalla, mitä teos tuli vastaamaan. Mitä tästäkin nyt osaisi loppupeleissä sanoa.. Kohtaukset olivat paikoittain suhteellisen sekavia. Tuntui, että 100 minuuttiin on yritetty änkeä 5 tuntia dokumenttimateriaalia. Mielummin olisi kannattanut tehdä kolmiosainen dokumentti, kun kerran sanottavaa ohjaajalla kuitenkin tuntui oleva. Tai olisi pidentänyt elokuvaa suosiolla 2,5 tuntiseksi, jolloin tapahtumiin olis saanut enempi selvyyttä, eikä olisi tarvinnut kiiruhtaa asioita.
Saakoon viidestä.
Saakoon
viidestä.
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Sotaleffoja
Ciquey La 5 Maalis - 12:03
On tullut tässä viime päivien aikana katseltua suhteellisenkin paljon aseellisiin konflikteihin liittyviä kuvauksia enkä ole voinut olla kiinnittämättä huomiota, että lähes poikkeuksetta jokaisessa elokuvassa toistuu sama kaava. (Arvio perustuu pääosin elokuviin Platoon, The Hurt Locker ja Jarhead)
Ensin kerätään kasaan mahdollisimman erilaisista yksilöistä koostuva porukka, jonka sisällä henkilökemiat eivät ole kaikkein parhaimmat. Juoneen tietysti kuuluu joku yllättävä käänne, joka lujittaakin porukan yhteen ja äkkiä kaikki ovatkin kavereita keskenään. Lisäksi tietysti sodan yleistä mielettömyyttä analysoidaan yleensä yhden tai muutaman yksittäisen sotilaan tuntojen ja ajatusten kautta. Osa porukasta kuolee aina, osa selviää.
Aika pitkälti lähes jokaisessa noista viime aikaisista katsomistani pätkistä tulee kohtia, jolloin leffa tuntuu lähinnä vain puuduttavalta ajan tappamiselta ilman mitään järkeviä tapahtumankääneteitä. Kuitenkaan en ole vielä kertaakaan jättänyt leffaa kesken, sillä jostain syystä sotaelokuvissa on jotain mielenkiintoista. Kuten olen jo jossain aiemmassa postauksessani kertonut, minua viehättää elokuvien psykologinen puoli ja yksittäisen ihmisen ajatukset, ratkaisut ja tuntemukset. Lisäksi sotapätkissä tuntuu olevan erityisen hienoja värimaailmoja, leikkauksia ja kuvakulmia eli siis esteettisesti kyseisen kategorian filmit ovat suhteellisenkin mielenkiintoista katsottavaa.
Ensin kerätään kasaan mahdollisimman erilaisista yksilöistä koostuva porukka, jonka sisällä henkilökemiat eivät ole kaikkein parhaimmat. Juoneen tietysti kuuluu joku yllättävä käänne, joka lujittaakin porukan yhteen ja äkkiä kaikki ovatkin kavereita keskenään. Lisäksi tietysti sodan yleistä mielettömyyttä analysoidaan yleensä yhden tai muutaman yksittäisen sotilaan tuntojen ja ajatusten kautta. Osa porukasta kuolee aina, osa selviää.
Aika pitkälti lähes jokaisessa noista viime aikaisista katsomistani pätkistä tulee kohtia, jolloin leffa tuntuu lähinnä vain puuduttavalta ajan tappamiselta ilman mitään järkeviä tapahtumankääneteitä. Kuitenkaan en ole vielä kertaakaan jättänyt leffaa kesken, sillä jostain syystä sotaelokuvissa on jotain mielenkiintoista. Kuten olen jo jossain aiemmassa postauksessani kertonut, minua viehättää elokuvien psykologinen puoli ja yksittäisen ihmisen ajatukset, ratkaisut ja tuntemukset. Lisäksi sotapätkissä tuntuu olevan erityisen hienoja värimaailmoja, leikkauksia ja kuvakulmia eli siis esteettisesti kyseisen kategorian filmit ovat suhteellisenkin mielenkiintoista katsottavaa.
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY Ti 8 Maalis - 16:49
Samaa mieltä Ruusin kanssa Armadillon keston ongelmista (arvosanaksi oisin ite antanut tosin tiukan 3½/5). Ei keskitytä tarpeeksi tiettyyn ihmiseen tai tiettyihin tapahtumiin, vaan säntäillään joka paikkaan. Tarkoitus oli varmaan tuoda tapahtumien monimuotoisuus esille; välillä taistellaan, välillä kattellaan pornoa, välillä järkytytään kun tapetaan siviilejä, välillä jututetaan paikallisia yms. Suosittelen Ciqueyllekin kyseistä rainaa yhdessä jenkkien Restrepon (jota en tosin ole nähnyt) kanssa.
Platoonista sen verran, että Oliver Stone oli tosiaan Vietnamissa ja USA:n armeija ei suostunut tukemaan leffan tekoa mitenkään. Hylkäysperusteissa sanottiin, että Vietnamissa ei tapahtunut elokuvan esittämiä kauheuksia. Netistä varmaan löytää listan sotaelokuvista, joita jenkkiarmeija ei ole tukenut rahallisesti taikka kalustollisesti epäilyttävän materiaalin takia. Ne ovat sitten niitä vähän totuudenmukaisempia teoksia.
Ei mahda mitään, tuota kaavaa myötenhän se menee oikeastikin.
Voin suositella muutamaa sotaelokuvaa.
-Savior kertoo yksinäisestä palkkasoturista unohdetusssa Bosnian sodassa. Näin joskus kakruna ja oli hiton vakuuttava elokuva.
-Casualties of War. Vietnamissa jenkkisotilaat raiskaavat naisen ja sitten loppuleffa pohditaan mitä tehdään. Ei mitenkään erikoinen, mutta kyllä kattoo ennemmin kuin turpiinsa ottaa.
-Waltz with Bashir on omalaatuinen animaatio Libanonin sodasta. En ole nähnyt kokonaan, mutta on pienestä trippailustaan huolimati vakuuttavaa katseltavaa.
Voin laittaa lisää jos kiinnostaa. Viestin loppuun vielä leffa-arvio jo vuosi sitten katsotusta elokuvasta.
Festen
Tanskalainen dogma elokuva, jossa suku ja ystävät kokoontuvat viettämään isäpapan synttäreitä. Paikalle saapunut vanhempi poika pitää juhlapuheen, jonka sisältö ei ihan vastaa perheen ylläpitämää idylliä.
Festen on aivan hiton hyvä, hauska ja kiintoisa leffa, jota suosittelen kaikille vähääkään vakavammin otettavan elokuvan ystäville varauksetta. Viisi töttöröötä viidestä 5/5!
Platoonista sen verran, että Oliver Stone oli tosiaan Vietnamissa ja USA:n armeija ei suostunut tukemaan leffan tekoa mitenkään. Hylkäysperusteissa sanottiin, että Vietnamissa ei tapahtunut elokuvan esittämiä kauheuksia. Netistä varmaan löytää listan sotaelokuvista, joita jenkkiarmeija ei ole tukenut rahallisesti taikka kalustollisesti epäilyttävän materiaalin takia. Ne ovat sitten niitä vähän totuudenmukaisempia teoksia.
Tulit juuri kuvailleeksi samalla myös intinCiquey kirjoitti:On tullut tässä viime päivien aikana katseltua suhteellisenkin paljon aseellisiin konflikteihin liittyviä kuvauksia enkä ole voinut olla kiinnittämättä huomiota, että lähes poikkeuksetta jokaisessa elokuvassa toistuu sama kaava. (Arvio perustuu pääosin elokuviin Platoon, The Hurt Locker ja Jarhead)
Ensin kerätään kasaan mahdollisimman erilaisista yksilöistä koostuva porukka, jonka sisällä henkilökemiat eivät ole kaikkein parhaimmat. Juoneen tietysti kuuluu joku yllättävä käänne, joka lujittaakin porukan yhteen ja äkkiä kaikki ovatkin kavereita keskenään. Lisäksi tietysti sodan yleistä mielettömyyttä analysoidaan yleensä yhden tai muutaman yksittäisen sotilaan tuntojen ja ajatusten kautta. Osa porukasta kuolee aina, osa selviää.
Ei mahda mitään, tuota kaavaa myötenhän se menee oikeastikin.Voin suositella muutamaa sotaelokuvaa.
-Savior kertoo yksinäisestä palkkasoturista unohdetusssa Bosnian sodassa. Näin joskus kakruna ja oli hiton vakuuttava elokuva.
-Casualties of War. Vietnamissa jenkkisotilaat raiskaavat naisen ja sitten loppuleffa pohditaan mitä tehdään. Ei mitenkään erikoinen, mutta kyllä kattoo ennemmin kuin turpiinsa ottaa.
-Waltz with Bashir on omalaatuinen animaatio Libanonin sodasta. En ole nähnyt kokonaan, mutta on pienestä trippailustaan huolimati vakuuttavaa katseltavaa.
Voin laittaa lisää jos kiinnostaa. Viestin loppuun vielä leffa-arvio jo vuosi sitten katsotusta elokuvasta.
Festen
Tanskalainen dogma elokuva, jossa suku ja ystävät kokoontuvat viettämään isäpapan synttäreitä. Paikalle saapunut vanhempi poika pitää juhlapuheen, jonka sisältö ei ihan vastaa perheen ylläpitämää idylliä.
Festen on aivan hiton hyvä, hauska ja kiintoisa leffa, jota suosittelen kaikille vähääkään vakavammin otettavan elokuvan ystäville varauksetta. Viisi töttöröötä viidestä 5/5!
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Se7en
Ruusi Ti 8 Maalis - 23:46
Tuli sitten vihdoin katsottua tuo David Fincherin ohjaama trilleri. Joskus aikaisemminkin olen sen kyllä nähnyt, mutta ei siitä enään oikein mitään tahtonut muistaa.
William Somerset (Morgan Freeman) on veteraanikyttä joka on jäämässä viikon päästä eläkkeelle. Somerset menee tutkimaan kuolemaa ja saa seuraansa juuri siirretyn David Millsin (Brad Pitt). Kuolema osoittautuukin murhaksi. Seuraavana päivänä löytyy toinen murhattu. Nerokas Somerset tajuaa murhien liittyvän seitsemään kuolemansyntiin, joka tietää vielä viittä uhria lisää.
Henkilökemia tutkijakaksikon välillä on saatu hyvin esille. Sen kehittymistä/kehittymättömyyttä pystyy seuraamaan mielenkiinnolla.
Teknillisesti teos miellytti silmää. Värimaailma oli suhteellisen synkkä, mutta ei kuitenkaan yliammutun pimeä. Musiikki oli saatu mainiosti tunnelmanluojaksi ja sitä olikin vaikea edes havaita.
Monet katsotut elokuvat kompastuvat keskittyessään liikaa yhteen aihealueeseen (kemiat, valaistus, musiikki, tietty tapahtuma..). Se7en kuitenkin onnistuu olemaan tasapaksu kokonaisuus hyvässä mielessä. Siinä kiinnitetään paljon huomiota jokaiseen seikkaan jolloin on saatu hyvä pätkä aikaiseksi. Ilman suurempia odotuksia Se7en yllätti kyllä erittäin positiivisesti. Vaikka ei rikoksista/trilleleistä suuremmin välittäisi, voin suositellä tätä siitä huolimatta. Vaikea löytää oikein mitään huonoa sanottavaa. Pituuskin oli mukavan niukasti yli 2h, eli omaan makuun juuri sopiva.
Kun nyt ei tule mitään huonoa sanottavaa mieleen, ansaitsee kokonaisuus sen 5/5.
William Somerset (Morgan Freeman) on veteraanikyttä joka on jäämässä viikon päästä eläkkeelle. Somerset menee tutkimaan kuolemaa ja saa seuraansa juuri siirretyn David Millsin (Brad Pitt). Kuolema osoittautuukin murhaksi. Seuraavana päivänä löytyy toinen murhattu. Nerokas Somerset tajuaa murhien liittyvän seitsemään kuolemansyntiin, joka tietää vielä viittä uhria lisää.
Henkilökemia tutkijakaksikon välillä on saatu hyvin esille. Sen kehittymistä/kehittymättömyyttä pystyy seuraamaan mielenkiinnolla.
Teknillisesti teos miellytti silmää. Värimaailma oli suhteellisen synkkä, mutta ei kuitenkaan yliammutun pimeä. Musiikki oli saatu mainiosti tunnelmanluojaksi ja sitä olikin vaikea edes havaita.
Monet katsotut elokuvat kompastuvat keskittyessään liikaa yhteen aihealueeseen (kemiat, valaistus, musiikki, tietty tapahtuma..). Se7en kuitenkin onnistuu olemaan tasapaksu kokonaisuus hyvässä mielessä. Siinä kiinnitetään paljon huomiota jokaiseen seikkaan jolloin on saatu hyvä pätkä aikaiseksi. Ilman suurempia odotuksia Se7en yllätti kyllä erittäin positiivisesti. Vaikka ei rikoksista/trilleleistä suuremmin välittäisi, voin suositellä tätä siitä huolimatta. Vaikea löytää oikein mitään huonoa sanottavaa. Pituuskin oli mukavan niukasti yli 2h, eli omaan makuun juuri sopiva.
Kun nyt ei tule mitään huonoa sanottavaa mieleen, ansaitsee kokonaisuus sen 5/5.
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY Su 20 Maalis - 14:28
Kävin itse katsomassa Black Swanin tänään ja täytyy sanoa, jotta huhhuh. En ole pitkään aikaan ollut yhtä vakuuttunut elokuvasta. Kylmiä väreitä ja useita tunnetiloja jännityksestä ahdistuksen kautta liikutukseen. Teknisesti ja visuaalisesti joka osa-alueella vähintään loistava; erityishuomiona mahtava soundtrack, joka yhdisteli Tchaikovskyn alkuperäissävellyksiä Clint Mansellin nerokkaisiin imitaatioihin kyseisen herran teoksista.Ciquey kirjoitti:Toinen pätkä sitten olikin suurta hehkutusta kerännyt Black Swan. Vaikka nyt en hirveästi siis teknisiin asioihin kiinnitäkään huomiota, niin alussa hieman häiritsi kuvaustekniikka, jossa kamera tuntui koko ajan heiluvan, mutta yllättävän nopeasti siihen tottui. Tarinallisesti pätkä kertoi siitä, mihin täydellisyyden tavoittelu pahimmillaan johtaa. Leffan genre on ilmeisesti psykologinen draama. Leffan nähneenä en todellakaan ihmettele, miksi sitä kehutaan niin vuolaasti. Natalia Portman tekee kyllä todella vahvan roolisuorituksen.
Tarina kertoo balettitanssija Ninasta, joka uppoutuu liian syvälle Joutsenlammen tarinaan tavoitellessaan täydellisyyttä ja sitä myöten irtiottoa kontrolloivasta äidistään. Alkuun stoori ei kiinnostanut sitten niin yhtään, mutta jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen olin myyty ja loppuleffa mentiin vain fiilistellen mahtavassa kokemusjunassa. Leffan jälkeen pohdin myös, minkä takia Oscareissa edes oli muita ehdokkaita parhaaksi naisnäyttelijäksi Natalie Portmanin lisäksi (en oikeasti, olin sarkastinen).
Yksi harvoista leffoista, joille uskallan antaa 10/10 IMDB:ssä. Ehdottomasti isolta kankaalta ja kunnon äänentoistolla parhaimmillaan. Ei kannata pilata kokemusta läppärin näytöltä viiden euron röpökuulokkeilla.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ruusi Ma 21 Maalis - 8:23
Tuli tuossa lauantaina kateltua "The Perfect Witness." Jannu kuvaa yhden sarjamurhaajan tekemän murhan. Sankarimme kiristää murhaajaa dokumenttielokuvaansa kertomaan itsestään ja teoistaan. Mikäli murhaaja ei suostu, menee video poliisille.
Pätkä ei ollut kovinkaan kummoinen. Päällimmäisenä mieleen jäi turhautuminen päähinkilöä kohtaan. Miten kukaan oikeasti voi olla noin urpo? 100 minuuttia sekavuutta ja turhautumista. Sitä tästä itse sai.
Pätkä ei ollut kovinkaan kummoinen. Päällimmäisenä mieleen jäi turhautuminen päähinkilöä kohtaan. Miten kukaan oikeasti voi olla noin urpo? 100 minuuttia sekavuutta ja turhautumista. Sitä tästä itse sai.
Ruusi- Admin
- Viestien lukumäärä : 122
Join date : 15.01.2011
Ikä : 35
Paikkakunta : Nummela -
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
Ciquey Pe 25 Maalis - 9:56
En tiedä, oletteko kiinnittäneet huomiota, mutta tässä lyhyen ajan sisällä on tullut oikeastaan kolme elokuvaa, jotka rakentuvat samankaltaiselle idealle naisesta ja miehestä, jotka harrastavat keskenään tietynlaisia makuuhuoneaktiviteettaja ja vannovat tunteettomuutta toisiaan kohtaan, mutta loppupeleissä päätyvätkin sitten kaikkien suureksi yllätykseksi määrittelemään itsensä pariskunnaksi.
Elikkäs ensimmäisenä näistä leffoista kävin katsomassa pätkän Love and Other Drugs. Tarkempi arvio löytyy jostain tuolta aikaisemmista postauksista. Muutama viikko takaperin näin Aston Kutcherin ja Natalie Portmanin pätkän No Strings Attached. Kolmantena tähän kategoriaan vaikuttaisi vielä kuuluvan Friends With Benefits, tähtinään Justin Timberlake ja Mila Kunis. Ilmeisestikään tuo viimeinen leffa ei ole vielä teattereihin kerennyt, mutta ainakin juonikuvauksen perusteella voisi kuvitella tarinan noudattavan samaa kaavaa noiden kahden muun pätkän kanssa. Ettäpä jotta mistä tällainenkin taas johtuu, että samantyylisiä elokuvia pukataan oikein kolmin kappalein?
Elikkäs ensimmäisenä näistä leffoista kävin katsomassa pätkän Love and Other Drugs. Tarkempi arvio löytyy jostain tuolta aikaisemmista postauksista. Muutama viikko takaperin näin Aston Kutcherin ja Natalie Portmanin pätkän No Strings Attached. Kolmantena tähän kategoriaan vaikuttaisi vielä kuuluvan Friends With Benefits, tähtinään Justin Timberlake ja Mila Kunis. Ilmeisestikään tuo viimeinen leffa ei ole vielä teattereihin kerennyt, mutta ainakin juonikuvauksen perusteella voisi kuvitella tarinan noudattavan samaa kaavaa noiden kahden muun pätkän kanssa. Ettäpä jotta mistä tällainenkin taas johtuu, että samantyylisiä elokuvia pukataan oikein kolmin kappalein?
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Vs: Katsotut elokuvat ja mielipiteet
JY Pe 25 Maalis - 11:04
Tämä on oikeasti melko mystinen juttu. Kuuleman ja omien kokemuksien perusteella kyse ei suinkaan ole teollisuusvakoilusta tai vastaavasta, vaan valtamedia ja maailman tapahtumat vaikuttavat elokuvien aiheisiin yllättävin samankaltaisin lopputuloksin.Ciquey kirjoitti:En tiedä, oletteko kiinnittäneet huomiota, mutta tässä lyhyen ajan sisällä on tullut oikeastaan kolme elokuvaa, jotka rakentuvat samankaltaiselle idealle naisesta ja miehestä, jotka harrastavat keskenään tietynlaisia makuuhuoneaktiviteettaja ja vannovat tunteettomuutta toisiaan kohtaan, mutta loppupeleissä päätyvätkin sitten kaikkien suureksi yllätykseksi määrittelemään itsensä pariskunnaksi.
Elikkäs ensimmäisenä näistä leffoista kävin katsomassa pätkän Love and Other Drugs. Tarkempi arvio löytyy jostain tuolta aikaisemmista postauksista. Muutama viikko takaperin näin Aston Kutcherin ja Natalie Portmanin pätkän No Strings Attached. Kolmantena tähän kategoriaan vaikuttaisi vielä kuuluvan Friends With Benefits, tähtinään Justin Timberlake ja Mila Kunis. Ilmeisestikään tuo viimeinen leffa ei ole vielä teattereihin kerennyt, mutta ainakin juonikuvauksen perusteella voisi kuvitella tarinan noudattavan samaa kaavaa noiden kahden muun pätkän kanssa. Ettäpä jotta mistä tällainenkin taas johtuu, että samantyylisiä elokuvia pukataan oikein kolmin kappalein?
Noiden kolmen elokuvan käsikirjoitukset saattoivat syntyä kirjoittajien mielissä aivan täysin eri ajankohtina: yksi viisi vuotta sitten, toinen kaksi vuotta sitten ja kolmas viime viikolla. Julkaisu tapahtuu yleensä samaan aikaan juurikin sen takia, että kyseinen aihe on huulilla. Miettikää miten esim. WTC-iskut näkyvät elokuvissa.
JY- Viestien lukumäärä : 34
Join date : 15.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tampere
Adjustment Bureau
Ciquey La 26 Maalis - 23:38
Kävin eilen tylsän lauantai-illan kunniaksi leffassa katsomassa Matt Damonin uusimman. Leffan karkea perusidea on siis siinä, että meidän jokaisen elämän kulku on jo ennalta määritelty ja suunnitelman toteutumisesta vastaa ns. kohtalon valvojat. Päähenkilön kohdalla tapahtuu kuitenkin pienoinen virhe ja hän rakastuukin naiseen, jota hänen ei olisi pitänyt enää ensitapaamisen jälkeen nähdä. Leffassa siis jännitetään sitä, pystyykö päähenkilö vaihtamaan ennalta määrätyn elämänsä suunnan vastaamaan omia toiveitaan.
En ladannut elokuvaan juurikaan ennakko-odotuksia, joten siinä mielessä olin positiivisesti yllättynyt. Ylennsä leffa tekee vaikutuksen silloin, kun se herättää minut pohtimaan omaa elämääni valkokankaan tapahtumien kautta. Eilen tosiaankin huomasin miettiväni, mitä minä itse tekisin, jos joutuisin valitsemaan uran ja rakkauden väliltä. Vastaavasti muistelin myös niitä kertoja ja tunteita, kun vastakkaisen sukupuolen edustaja on tehnyt minuun sen verran suuren vaikutuksen, että olen oikeasti voinut sanoa ihastuneeni kyseiseen henkilöön ('rakkaus' on sen verran voimakas ilmaus, että henkilökohtaisesti en halua sitä vielä tässä yhteydessä käyttää...).
Mutta siis anyway, kaiken kaikkiin ihan mielenkiintoinen pätkä tuo Adjustment Bureau. Tosin gwenrensä tapaan aika kertakäyttöinen leffa, mutta jos nyt ei parempaakaan tekemistä tylsälle illalle keksi, niin on sitä huonompiakin elokuvia tarjolla
En ladannut elokuvaan juurikaan ennakko-odotuksia, joten siinä mielessä olin positiivisesti yllättynyt. Ylennsä leffa tekee vaikutuksen silloin, kun se herättää minut pohtimaan omaa elämääni valkokankaan tapahtumien kautta. Eilen tosiaankin huomasin miettiväni, mitä minä itse tekisin, jos joutuisin valitsemaan uran ja rakkauden väliltä. Vastaavasti muistelin myös niitä kertoja ja tunteita, kun vastakkaisen sukupuolen edustaja on tehnyt minuun sen verran suuren vaikutuksen, että olen oikeasti voinut sanoa ihastuneeni kyseiseen henkilöön ('rakkaus' on sen verran voimakas ilmaus, että henkilökohtaisesti en halua sitä vielä tässä yhteydessä käyttää...).
Mutta siis anyway, kaiken kaikkiin ihan mielenkiintoinen pätkä tuo Adjustment Bureau. Tosin gwenrensä tapaan aika kertakäyttöinen leffa, mutta jos nyt ei parempaakaan tekemistä tylsälle illalle keksi, niin on sitä huonompiakin elokuvia tarjolla
Ciquey- Viestien lukumäärä : 58
Join date : 16.01.2011
Ikä : 37
Paikkakunta : Tallinn
Sivu 1 / 2 • 1, 2
Tomonet :: Yleistä :: TV ja Elokuva
Sivu 1 / 2
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa