TV, TV, TV

Mun uusin suosikkisarja on LA ink On tosi addiktoivaa kuunnella ihmisten elämäntarinoita, kun ne perustelee tatuointejaan. LA ink'n viehätys on siinä, että jokainen ihminen on mielenkiintoinen. tatuointien kohdalla se tulee erityisen hyvin esiin, kun jokaisella on kuitenkin joku syy, miksi haluaa koristaa ihoaan

Jos nyt TV-sarjoista puhutaan, niin itsellä suosikeiksi nousee House M.D. Housen huumori on jotenkin iskevää. Jaksoissa on aina uusi mysteeri ratkottavana, eikä vastaukset tunnu mitenkään älyttömästi yliammutuilta. Henkilöhahmojen suhdekehitystä ei niin kauheasti kiinnosta seurata. Se onkin saatu minimoitua omasta mielestäni yllättävän pieneksi, muttei kuitenkaan täysin olemattomiin.

Toiseksi voisi mainita erinäiset rikossarjat, kuten CSI (1+2 kausi), NCIS, sekä Criminal Minds.
CSI alkoi olemaan parin ensimmäisen kauden jälkeen nähty, eikä oikein tarjonnut enään mitään uutta. NCIS taas sisältää suhteellisen hyvää huumoria ja CM taaa lähestyy koko aluetta eri suunnasta. CM toi rikossarjoihin kaivattua vaihtelua.

//

JY kirjoitti:Lähikuvat tattareiden teosta paljastavat usein suoranaisia virheitä ja epämääräisyyksiä.

En mene vannomaan, kun en ole sarja pahemmin seurannut, mutta eihän läheskään kaikkia tatuoinneista tehdä yhdeltä istumalta valmiiksi. Miten sarjassa on kuvattu tatuoinnin teko? Onko lopputulos viimeistelyjen jälkeen, vai ekan istumisen tulos? Iho vielä liikkuu, joten siihen on lähes mahdotonta saada valokuvan tasoista kuvaa aikaiseksi. MUTTA en mene sanomaan, etteikö kuvat olisi virheellisiä ja epämääräisyyksiä omaavia, kun en tosiaan sarjaa ole pitkiin aikoihin nähnyt.

Salkkarit on ihan jees.

Oikeasti tällä hetkellä ei tule mitään seurattavaa sarjaa kun Dexterin kolmas tuotantokausikin ehti loppua jokunen hetki sitten.

Tuosta L.A. Inkistä vielä; sarjaa hajanaisesti tiiranneena täytyy ihmetellä näiden "ammattilaisten" huolimatonta työnjälkeä monessa tapauksessa. Lähikuvat tattareiden teosta paljastavat usein suoranaisia virheitä ja epämääräisyyksiä.

Ainoa mitä jaksaa tällä hetkellä telkkarista seurata suhteellisen aktiivisesti on NCIS. Rikokset ei yleensä ole mitenkään erityisen mielenkiintosia, mutta henkilöhahmot on ihan huippuja. Pölhöt piirteet ja dialogit jaksaa viihdyttää pidempäänkin kun yhen jakson verran. Rikossarjojen saralla iskenyt parhaiten niistä mitä on tullut vilkaistua ja yleisestikin kiinnostavin sarja mitä töllöstä tarjotaan. Ehkä rikossarja-kategorian takia myös sellanen sarja, jota ei tarvitse joka kerta muistaa kattoa pysyäkseen perillä. Näitä tällasia sarjoja joissa jokin rikos/muu selvitettävä juttu on pääpointtina ja henkilöhahmojen välisiä suhteita viedään vähitellen eteenpäin ja tuodaan uusia (harvoin kovinkaan merkityksellisiä) käänteitä esille. Mukavan kevyttä viihdettä.

Katselin tässä, että South Park on alkanut taas pörrätä Jimillä (jaksot tietty katsottu netistä jo vuosisatoja sitten) ja mieleeni palautui sarjan alkuajat Suomen televisiossa.

Silloin joskus kaukaisella 90-luvun lopulla, kun etelä-puisto rantautui Neloselle, se tuli puolen yön maissa. Nyt se tulee Jimiltä Pikku kakkosen jälkeen. Niin ne ajat vaan muuttuu ja maailma/ihmiset yrittää pysyä mukana. Voisi melkein alkaa läpättää viestintäteknologiasta, arvoista, normeista, median vastuusta murrokseen ja kaikesta muusta järkyttävän mielekkäästä ja kiinnostavasta, mutta pelaan mieluummin pasianssia.

Ruusi kirjoitti:

JY kirjoitti:Lähikuvat tattareiden teosta paljastavat usein suoranaisia virheitä ja epämääräisyyksiä.

En mene vannomaan, kun en ole sarja pahemmin seurannut, mutta eihän läheskään kaikkia tatuoinneista tehdä yhdeltä istumalta valmiiksi. Miten sarjassa on kuvattu tatuoinnin teko? Onko lopputulos viimeistelyjen jälkeen, vai ekan istumisen tulos? Iho vielä liikkuu, joten siihen on lähes mahdotonta saada valokuvan tasoista kuvaa aikaiseksi. MUTTA en mene sanomaan, etteikö kuvat olisi virheellisiä ja epämääräisyyksiä omaavia, kun en tosiaan sarjaa ole pitkiin aikoihin nähnyt.

Ilmeisesti ekaa maalailua kuvaavat aina. Olen vain laittanut merkille, että viiva on välillä kovin epätasainen, ilman että se on tehokeino. Lisäksi ovat vedelleet yli-katki-poikki risteyskohdista. voi tosiaan mennä tuon ekan kerran (josta en siis tiennyt) piikkiin.

Hyvät ihmiset, katsokaa erinomaista televisio-ohjelmaa "Dirty Jobs" eli suomeksi vähemmän mielikuvituksellisesti "Likaiset työt". Sarjaa voi tiirata Ruutu.fi:stä tai varmaan joiltain discoveryn kanavilta.

Sarjan idea on yksinkertainen: karismaattinen ja älykäs sälli nimeltään Mike Rowe menee tekemään normaalien ihmisten likaisia töitä heidän kanssaan. Mike on kuurannut paskaa lukemattomat kerrat ja keinosiementänyt ties mitä elukoita. Tarkoituksena on antaa krediittiä ahkerille kansalaisille, joiden työ mahdollistaa muiden ihmisten mukavan elämisen ja kollektiivisen yhteiskunnan toimimisen. Hauska sarja, jossa ei kaunistella asioita (paitsi jenkkisensuroidaan ihan ihme asioita välillä).

Sub tv'ltä alkoi viime viikolla suomalainen dokumenttisarja nimeltä Afganistan. Sarjan idea siis on siinä, että kuvataan suomalaisten rauhanturvaajien arkea yhdellä maailman vaarallisimmiksi luokitelluista konfliktialueista. Ainakin avausjakson perusteella ohjelma vaikutti suhteellisen kiinnostavalta, koska jostain kummasta syystä haluan erikoistua aseellisiin konflikteihin. Ehkäpä kyseistä sarjaa seuraamalla pääsen hieman sisälle yksittäisten sotilaiden ajatusmaailmaan ja näen Afganistanin arkea. (Joo tiedän, tämä postaus muistuttaa kaikkia niitä sotaelokuva-arvosteluja, jotka löytyvät elokuva-osiosta...). Anyway, ajattelin seurata sarjaa jatkossakin